Sadas blogiteksti!

Mun piti puhista ja murpattaa kuin sopuli konsanaan,olen näet ollut sangen synkkä ja kiukkuisenlainen tänään. Mutta toi hymyilytti-jopa hetken!
Ai mikäkö mättää? Istuhan alas ja ota kuppi teetä niin kerron.
Itse asiassa kaikki on ihan ok. Ihmisen kaipuu huvituksiin ja materiaan nostaa minussa päätään. Esimerkiksi tahtoisin kesäkuussa perheen kera risteilylle. Ei vaan ole varaa. Syöminkeineen, shoppailuineen ja Hessun palkanmenetyksineen liian iso paukku. Viimeksi ollaan oltukin pari vuotta sitten. Varaa ei myöskään ole keikkalippuihin,hierojalle tms. Ulkona kärsii sentään silloin tällöin käydä appiukolta saaduilla lounareilla.
Tahtoisin myös uuden käsilaukun. Nahkaisen ja laadukkaan. Ekan kunnollisen elämässäni. No, ne maksaa yhden vastikkeen verran, just sen jonka taloyhtiön hallitus meinaa kesäkuussa extraa kerätä. Kun vielä tietäis mitä varten. Juu ja tarttisin tennarit. Kaikista ihkuista tennareistani saan hiertymiä kun kovike hankaa jännettä.
Lisäksi musta tuntuu että Luigi on iholla ihan yhtä paljon kuin Onni. En pääse vessaankaan ilman että mua tuijottaa kaksi silmäparia. Suihkusta on turha ees unelmoida. Ja mainitsinko unettomat yöt?
Jos tiivistän ton kaiken : Tartten lomaa,hermolepoa tai pehmustetun kopin.
Huuh huh. Jopa tuli avauduttua. Kuten sanottu,toisaalta kaikki on tosi hyvin. Mulla on ihana mies joka auttaa aina kun pystyy. Mulla on myös maailman suloisin poika,joka täyttää kohta vuoden. Mulla on koira,joka vastoin odotuksia on kehkeytynyt aika tottelevaiseksi,reippaaksi ja mukautuvaiseksi koiraksi. Mulla on ihana suku,joka on aina tukenut sitä jolla menee huonosti. Sieltä olen oppinut sen miten ketään ei jätetä pulaan vaikka mikä olisi ja annetaan vaikka omasta vähästään. Ja me ollaan terveitä. Meillä on duunia ja katto pään päällä.
Ja ihania ystäviä ja kavereita.
Nämä kun ynnätään, jäädään plussan puolelle. Niinpä,enää ei ketuta. Kiitos armas blogini siitä.

Kolme kevään merkkiä ja muuta löpinää..

Nämä kaikki merkit liittyvät Luigiin ja ovat satavarmoja. Unohda kiurut ja leskenlehdet siis.
Ensimmäinen kevään merkki on se, kun Luigin partakarvoista löytyy ns.kiintiöneulanen. Siis ihan havunneulanen, yleensä yksi, joskus jopa useampi. Tätä tapahtuu vain kevään ja kesän aikana.

Toinen kevään merkki on se, että Luigi pyytää sylikyytiin lenkiltä tullessa. Talvella hän vain ärähtää ja karkaa hyppysistä jos yrität ottaa syliin. Kesän aikana hän katsoo kostein, ruskein silmin ja sallii itsensä nostettavan syliin vallan seljälleen. Siinä hän ummistelee raukeana silmiänsä ja ottaa masulle arskaa.

Kolmas on se, että Luigi lehmäilee, eli tahtoo märehtiä jokaisen viimevuotisen mädän ruohonkorren kitaansa. Todella tuskastuttavaa jos ulkoilutat häntä kiireessä. Ehdoton bravuuri on myös se, kun hän imuroi sellaisen väärään kurkkuun ja kovaan ääneen korskuen yrittää siihen tukehtua.

Lyhyestä virsi kaunis....tervetuloa kevät.

Nyt vierähti ihan hävettävän pitkä aika ennen kuin sain aikaiseksi taas kirjoittaa. Viimeisin merkintä oli helmikuulta. Flunssasta selvittiin ja nyt on tosiaan jo Onnin ekat synttärit ihan ovella!!! En ymmärrä miten nopeasti vuosi on mennyt.

Pikkuinen kävelee tukea vasten ja omaa tempperamenttia. En tajua mistä on sen perinyt. Kovin on ollut taas kiukkuinen, heittää ruodon suoraksi ja kirkuu jos häntä kieltää esimerkiksi tyhjentämästä cd-hyllyjä. Musta tuntuu että olisin rikas jos saisin jokaisesta ei-sanasta euron. Mutta pinnaa tämä kyllä on kehittänyt. Silti toivoisin lehmän hermojen lisäksi silmät selkääni ja muutaman ylimääräisen käsiparin.

Olin tutustumassa työelämään toissaviikolla. Oli sangen virkistävää jutella aikuisten kanssa, vaikka jutun taso viistikin suurimman osaa ajasta maata. Mutta nautin täysillä tuttujen ihanien ihmisten tapaamisesta. Huippua oli se, että sain syödä rauhassa, ja vessassa käydessä ei ollut koiraa ja vauvaa paimennettavana :D.

Olen aivan koukuttunut Twilight-sarjan kirjoihin. Pihtaan tokan osan lukemista, sillä saan seuraavan osan joskus ensi viikolla...en kestä jos tuo jää jotenkin jännään kohtaan. Kuulostaa tosi teiniltä, mutta Edward on ihana!!!

Aijuu, neljäs kevään merkki: Luigi piehtaroi "tuoksuvassa" maassa. Vaan sitä ei ole vielä tapahtunut. eli sitä odottaessa....