Maanantait on aika syvältä. Tuntuu jotenkin että kroppa tottuu aamu-uneen kahdessa päivässä niin, että se on ma-aamuna klo 7:00 lyijynraskas ja silmäluomilla seisoo norsut,niin tiukassa ne olis kiinni. Rakas Heikki tossa totesi että mun kroppa on aina tottunut uneen, eli kai se on luotu sitä varten ;)
No jaa, päivä meni taas nopeasti, vaikka aamulla kymmenen pintaan meinasin nukahtaa työpöydän ääreen..Yhtäkkiä kello oli jo viisi ja piti (sai) lähteä.
Ihanaa, Mummu on kuulemma ollut tänään paljon parempi, on maistunut ruoka ja jopa kaksi jälkkäriäkin. Hyvä uutinen!!! On ollut tosi surullista kun niin skarppi ihminen on niin nopeasti mennyt huonoon kuntoon. Toivotaan että tie on nyt parempaan päin. Ja uskotaan!!