Tässä taas ollaan, vuotta vanhempana. Hmph. Oli kiva päivä eilen, päästiin syömään ulos kahdestaan ja käytiin parissa kaupassa. sain Vansin kengät, ihkut sellaiset. Sit sain Hessulta vielä sellaisen ihanan valokuvakehyksen jostain pikkuliikkeestä. Äiti ja isi osti mulle Hai-saappaat,punaiset, ja sitten sain hieman rahallista avustusta Hessun vanhemmilta sellaisiin gore-kenkiin, jotka on jo käytössä todettu mahtaviksi. Oltiin kävelyllä enkä narissut kertaakaan siitä että kengät hiertää. ;)
Oli muuten ihana kävely, lähdettiin jo aamulla kymmenen aikaan. Ilma oli tosi kirpsakka ja kaunis. Onni oli loppumatkan Hessulla rintarepussa, ja näytti olevan aivan haltioissaan katsellessaan maisemia. Hän niin tykkää kauniista maisemista. Tota kirjoittaessani ailahti lämpö rinnassa. Heti kun hän tulee isin kaa kärrykävelyltä mä pussailen häntä ihan kauheesti.
Perjantaina oli outo päivä. Heti aamulla kun nostin päätä tyynystä totesin että mua huimaa. Nousin hitaasti istumaan ja sama jatkui. Soitin vanhemmat hätiin, en uskaltanut nostaa Onnia kun pelkäsin että tolkku menee. Se helpotti sitten iltaa kohden, mutta olo on vieläkin hieman hassu. Menen huomenna hierojalle, toivottavasti se auttaisi. Olen mä kyllä aika jumissa, viimeksi kävin hierojalla viikkoa tai paria ennen Onnin syntymää. Eli on jo aikakin.
On tosi hassua miten sitä ei pidä huolta itsestään, vaan sijoittaa itsensä ihan viimeiseksi tärkeysjärjestyksessä. Syönkin tosi huonosti nykyisin, herään sitten aina yöllä kiljuvaan nälkään. Koirakin syö paremmin kuin minä! ;) Pitää tsempata, kypärä kallellaan on kehno hoitaa Onnia. Kuntokuuri alkakoon siis heti huomenna.