Hessu otti ekan päikkärinakin Onnin kanssa, tahtonee siis katsoa rauhassa Valioliigaa illalla ;). Mulla siis aikaa tehdä mitä ikinä tahdon. Kunhan teen sen hiljaa tietysti. Aloitin bloggaamalla. Harmillisen vähän on nykyään aikaa blogata ajatuksella, useimmiten teen sen kännykän netin kautta ja mahdollisimman nopeasti ennen kuin Onsku herää.
Onni on edistynyt aimo harppauksin. Hän on oppinut nousemaan seisomaan. Ja hän tekee sitä koko ajan, mutta koko ajan paremmin ja uusia pintoja vasten. Hauskinta on se kun hän nousee makuuhuoneen ovella olevaa aitaa vasten ja kiipeää aitaa pitkin. Eli kurottaa aina ylemmälle pienalle ja nostaa jalat alemmalle. Pelottava ipana! Kolhuja tulee päivittäisellä tasolla, eilisen saldo oli mustelma otsan vasemmalla ja kuhmu oikealla puolella. Kuhmu tuli siitä kun hän konttasi ovenkarmia päin. Tämän uuden taidon myötä pitää poistaa kaikki mahdollinen olohuoneen pöydältä. Tuikut ovat olleet hyppysissä jo monesti.
Mulla on ajatukset jo keväässä. Muutaman kuukauden päästä Onni täyttää vuoden, ja olen ajatellut että jos ilma sallii, voisimme pitää synttärit joko Jalimaassa tai Saunalahdessa. Kakun tahtoisin tilata Katrilta. Ja Onnin leidit pitää tietysti kutsua paikalle!! :D
Ah, tätä kirjoittaessani katseeni vaeltaa ikkunasta ulos. Lunta sataa suurina hiutaleina ja mäntyjen oksat heiluvat tuulessa. Ainoa ääni jonka kuulen on tietokoneen hurina. Olen sietämättömän onnellinen.
Taidamme Hessun kanssa olla eskapisteja. Viimeisin pakopaikkamme on Stars' Hollow, Gilmoren tyttöjen kotikaupunki. Dialogi on ilotulitusta, olen kuullut että sarja on suositumpi Euroopassa kuin Jenkeissä juuri sen takia että he tykkäävät simppelimästä keskustelusta. Ennen joulua löysimme itsemme Ormstonista, jonne sijoittui sarja Born and Bred (Ystäviä ja naapureita). Sääli että jälkimmäinen lopetettiin kesken, se jäi nimittäin aika hassuun kohtaan. Mun mielestä pitäisi kieltää lailla sarjat joita tehdään vain muutama tuotantokausi ja lopetetaan kesken mehukkaimpien juonikäänteiden. Surface, Kevin Hill ja em. B&B hyvänä esimerkkinä. Hrmph.
On hassua miten joka kirjalla on aikansa. Saatan aloittaa lukemisen ja jättää sen kesken koska ei tunnu oikealta hetkeltä lukea juuri sitä kirjaa. Ja palaan kirjaan ehkä vuoden tai kahden päästä, aloitan alusta ja yhtäkkiä tarina onkin mukaansatempaava. Näin kävi Neil Gaimanin American Gods:n. Aloitin sen ekalla O&R-duunimatkalla Tukholmaan (2001?). Opus jäi kesken ja olen sitä katsellut aina välillä mutta en ole siihen tarttunut. Ennenkuin viime viikolla, ja tykkään siitä kovasti ja etenen ihan eri tahtia kuin silloin. Muutenkin olen iloinen että olen lukenut paljon viime aikoina. Onnin toiset tirsat nukun hänen kanssaan ja toisten aikana luen.
Aloitin kuntorempan muutama viikko sitten. Voin olla tyytyväinen sanoessani että syön tosi terveellisesti, liikun säännöllisesti ja näin ollen olen laihtunut kaksi ja puoli kiloa. Tavoite on seitsemän kiloa, ja olen optimistinen sen suhteen että saavutan sen kesään mennessä. Bikineissä mua ei ehkä nähdä, mutta jos edes osa vanhoista vaatteista mahtuu vielä ja ennenkaikkea vältyn kakkostyypin diabetekselta, olen iloinen.
11 vuotta sitten


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti